Kesäterveiset

Blogi on näköjään viettänyt kesälomaa. Nyt se kuitenin saa luvan loppua koska allekirjoittaneellakin se loppui jo tuossa 22.6. kun aloitin kesätyöt Nordealla.

Hieman päivitystä siis että missä mennään. Edellisessä postauksessa mainitsin muutosta Helsinkiin ja täällähän sitä sit majaillaan, vanhempien nurkissa (onneksi nuo lähtivät lomallaan muualle niin mulla on koko paikka ittelläni) kunne lähtö Japaniin koittaa.

Lähes koko kesäkuun äiti maalasi huoneeni seiniä (vähän kerrallaan iltaisin) ja laittoi jopa yhdelle seinälle Lontoo aiheisen koristetapetin. Tämän 'remontin' takia en sitten saanut tavaroitani järjesteltyä kunnolla oikein mihinkään. Yläkerta on aika kaaosmainen edelleen. Yritän tässä pikkuhiljaa saada asioita paikoilleen.


Ja sain tosiaan kesätöitä! Tuli hieman puskasta tämä paikka, mutta en todellakaan valita. Koko kevään hain eri paikkoihin ja sain joko ei-kiitosta tai en niin minkäänlaista vastausta. Tähän työhön en varsinaisesti edes hakenut, mutta sain paikan. Ironista, eikös? Enivei, äitini sai yhtenä päivänä kesäkuusa puhelun esimieheltään joka tarjosi minulle kesätöitä heillä ja mikäs minä olen kieltäytymään. Joten nyt sitten työskentelen Japaniin lähtöön asti Nordealla User Administration porukassa (samalla osastolla siis kun äitini... hahah..). Ei ole työssä valittamista. Kiva liukuva työaika (ei siis tarvitse stressata ehtiikö tasan kasiksi töihin), ei töitä viikonloppuisin, mukavat työkaverit ja helkkarin hyvä palkka. Rahaongelmia ei siis tänä kesänä ole. Oh yeah~!

Olen myös alkanut pyöräilemään! Sain hankittua uuden pyörän. Ihanan kevyt runkoisen, 9-vaihteisen hybridin. Oli vähän totuttelua kapeisiin renkaisiin kun olen tottunut maastopyöriin. Saa nähdä montako kertaa ehdin kesän aikana pyöräilemään lentokentälle. Makta on n. 9km/suunta, ihan kiva lenkki siis. (Kentällä on kiva käydä bongailemassa koneita tai Starbucksissa kahvilla.)


On myös tullut käytyä koiranäyttelyissä sisaren virallisena valokuvaajana. Sisarella on kaksi Akitaa, Ruki (punainen narttu) ja Reita (printle/tiikeriraitainen uros). Eniten sissi käyttää Reitaa näytillä sillä se pärjää todella hyvin, mutta kyllä sitä Rukiakin on muutamaan kertaan käytetty kehässä. Näistä näyttelyistä voisin laittaa ihan oman postauksen tulemaan, sen verran olen saanut hyvää kuvamateriaalia niistä. Ja koska sissin hauvat on niin söpiksiä että ne ansaitsee oman postauksensa.


Japaniin lähtökin alkaa muuten tuntumaan koko ajan vain todellisemmalta. Lähetystöltä ei ole tullut vielä mitään infoa, mutta Kanazawan yliopisto on ollut yhteyksissä sähköpostitse. Pitivätpä jopa Skype haastattelun joka meni ihan kivasti vaikka aluksi hermoilinkin ihan sikana. Ja nyt on sitten saapuneet kansiossa pieni infopaketti tuleville Kanazawan yliopiston vaihtareille. Ooogei, olen siis ilmeisesti lähdössä Kanazawaan. Enpä ole koskaan käynyt sielläpäin Japania. Mutta lisää tästä kun lisä infoa on. Ja ehkä jopa saan otettua vaihtoblogini käyttöön vihdoin.

まだちょっと早いんだけど・・・

Ei ollut tarkoituksena kirjoittaa mahdollisesta vaihtovuodestani yhtäkään postausta ennen kun saamme Mext:n lopulliset päätökset kesäkuussa. En kuitenkaan voi hillitä itseäni enää ja tässä sitä ollaan.

Edellisen "vaihtari" postauksen jälkeen alkupaniikki (joka kestikin tosi kauan, herran jestas) alkaa olla hiipunut ja nyt ollaan siinä tuskallisimmassa vaiheessa: päätösten odottelemisessa. Lähetystön päätös suositeltavuudesta tuli todella nopeasti (seuraavana päivänä kokeesta / haastattelusta), mutta seuraava iso päätös, eli hyväksyykö Japanin opetusministeriö suositeltuja (joita meitä onkin yhtäkkiä viisi kipaletta kun lähetystö oli kömmännyt jotain erään opiskelutoverini kokeen pisteenlaskussa ja näin ollen ottivat hänetkin mukaan suositeltuihin opiskelijoihin, jei!) vaihtareiksi / stipendiaateiksi, odotuttaa itseään ainakin kesäkuun lopulle. Ja nyt on huhtikuun alku. Hmm. Menetän varmaan järkeni ennen toukokuun puolta väliä. Odottavan aika on pitkä ja sitä rataa.


Kuva otettu Tammikuussa 2013, Hyogon prefektuurissa, Ariman kaupungissa.
Lähetystön sähköpostissa varoiteltiin meitä suositeltuja tekemästä mitään suuria päätöksiä oikein minkään suhteen ennen Mextin lopullisia päätöksiä, ja näin olen tehnytkin. Parhaani mukaan. Kai. Sen verran olen tehnyt tietenkin että olen ruvennut listaamaan asioita joita pitäisi tehdä/hankkia ennen vaihtoon lähtöä. Suurin niistä, jonka teen joka tapauksessa, kävi Mextin päätöksen kanssa miten tahansa, on uuden passin hankkiminen. Tämän hetkinen passini on vanhaa mallia, eli sähköisestä passintarkastuksesta en pääsisi läpi, ja olisi muutenkin vanhenemassa ensi vuonna. Joten ei siinä sitten auttanut muu kuin (kampaajan kautta) käydä ottamassa passikuvat (sähköisessä muodossa, kätevää) ja varata aika poliisille. Onneksi nuo passihakemukset voi tehdä sähköisesti netin kautta, mitä nyt joudun käymään poliisiasemalle sen verran että saavat nimmarini ja otettua sormenjälkeni talteen. Sen käyn tekemässä ensi viikolla, aikaisempia aikoja kun ei virkavallalla ollut tarjolla. Noh, onhan tässä aikaa.


Arima Onseneilla sateli vähän luntakin.
Toinen asia jonka tekemisen olen pistänyt vireille on uuden kannettavan tietokoneen hankinta. Tämän hetkinen läppärini alkaa heittää henkeään. Ylikuumenee todella nopeasti ja sammuu sen seurauksena. Ja aina kun tämä mokoma rakkine sammuu, pitää sen antaa jäähtyä kunnolla ennen kun edes harkitsee uudelleen käynnistämistä, muuten se sammuu heti kun yrität avata taas jotain ohjelmaa. Yritä tässä nyt sitten hoitaa mitään asioita tai muutenkaan surffata netissä/pelata The Sims 3sta. Hmph. Uusi läppäri on siis metsästyksessä ja toivon saavani uutukaisen haltuuni mahdollisimman pian ennen kun heitän tämän vanhan rakkineen ikkunasta ulos.


Osakan linna heijastuneena linnan sisäpihan lampeen.
Mitään tuon kummempaa siis en ole vaihdon suhteen tehnyt. Paitsi tietenkin miettinyt tekeväni erillisen vaihtariblogin, mutta sen varmaan väsään vasta kun vaihto on selvää, eli kesä- / heinäkuun paikkeilla. (Haluaako joku lyödä vetoa kanssani siitä pystynkö hillitsemään itseni ja oikeasti odottamaan tuonne kesäkuulle blogin tekemistä vai hajoanko ja teen sen vielä tässä kuukauden sisään?)

Muuten tämä koko homma on taas nostatellut Japanilaista sieluani pinnalle ja on tullut mietittyä että mitä kaikkea sitä Japanissa oikein kaipaakaan. Ruokaa! Pitäisi varmaan listata johonkin erilliseen postaukseen asioita joista Japanissa pidän ja kaipaan, ettei tämä postaus veny ihan järkky pitkäksi.


Se perus Glico-mies eli グリコマン Dôtonborilla, Osakassa.
Huomaa että on kevät kun inspiraatio kaikenlaiseen puuhaan alkaa iskeä. Esimerkiksi ulkoiluun. Jahka tuo sää tuosta lämpenee/selkenee (pilvinen ja tuulinen sää/perus Vaasan sää, ei kiva) vähän lisää niin voisin jopa miettiä (hankkivani uudet verkkahousut, edelliset alkaa olla aika riekaleet kun käytän niitä työhousuina) vetäväni lenkkarit jalkaan ja lähteväni ihan oikeasti lenkille. Koska kunnon kohotus ja painonpudotus ovat toiveissani niin on tullut tietenkin mietittyä että aloittaisin (ainakin) viikoittaisen ulkoilun myös vaihdossa ollessani. Mikä johdatti minut google mapsiin katselemaan vaihtoyliopistojen ykköstoiveeni, Osakan yliopiston (Minoo kampuksen) ympäristöä hieman sillä silmällä että löytyisikö sieltä jotain kivaa ulkoilualuetta. Ja löytyihän sieltä. Jei! Nyt vaan toivotaan että pääsisin kyseiseen yliopistoon ja tutkimaan tuota löytämäni aluetta (ja siellä sijaitsevia pyhättöä ja temppeliä).

Näin tällä kertaisessa postauksessa. Ja hei jei! Kuvia! (Tylsiä kuvia, mutta kuvia kuitenkin!) On tullut tehtyä niin teksti painotteisia postauksia että kaivelin esiin hieman Japanissa ottamiani kuvia. Nämä ovat vuodelta 2013 kun olin Osakassa hoitamassa ihanaisia kolmostyttöjä (vaaveja <3) japanilaisessa perheessä.

Yrittänyttä ei laiteta osa 2.

Eli, lupasin päivitellä sitä mukaan kun asiat etenevät.

Tänään oli siis tarkoitus kirjoittaa mm. siitä kuinka viime viikolla puhe/keskustelutuntien opettajamme Tomoko oli ihanan auttavainen ja kävi meidän vaihtoon hakevien kanssa pienet harjoitus haastattelut, ihan että saisimme hieman tuntua ja henkistä valmiutta Japanin lähetystön haastattelua varten. Me kaikki FKFn hakijat tosiaan saimme kutsut kokeeseen ja haastatteluun Japanin suurlähetystöön, jonne suuntasimmekin eilen jännityksen vallassa.

Enivei, kun kutsut tulivat, sovimme Tomokon kanssa että tämä pitäisi meille haastattelut ja kävisimme sitten läpi heikkouksia ja vahvuuksia joita opettaja huomasi "haastattelun" aikana. Tämä auttoi yllättävän paljon jännittämisen kannalta, sillä kun sai hieman neuvoja että mihin kannatti kiinnittää huomiota omassa puhumisessaan niin sitä osasi sitten suhtautua hieman rauhallisemmin itse haastattelu tilanteessa.

Ja eilen tosiaan oli itse H-hetki. Ensin aamusta istahdimme kokeeseen joka oli jaettu kolmeen osaan jotka vaikeutuivat aina osa osalta. Omasta mielestäni oma kokeeni meni ihan päin hanuria ja henkisesti jo luovutin että, juu ei tuu mitään, turha edes kuvitella. Kokeen jälkeen oli sitten aikaa käydä syömässä ja ostamassa lohtudusmakeisia Tokyokanista ennen kuin palasi takaisin lähetystölle odottelemaan omaa haastattelu aikaa. Mitä lähemmäs oma haastattelu tuli, sitä enemmän sitä kuitenkin rupesi hieman jännittämään, koska noh, mikä tahansa haastattelutilanne jännittäisi ketä tahansa, mutta auta armias kun se pitäisi tehdä Japaniksi. Mutta ei auta itku markkinoilla, haastattelusta oli suoriuduttava parhaansa mukaan. Ja hyvin se menikin, ainakin kun vertasin sitä mielessäni viime vuoden yritykseen joka oli aivan totaalinen katastrofi omalta osaltani. Tällä kertaa kuitenkin onnistuin kuullostamaan itsevarmalta (niin itsevarmalta kun tärisevät kädet vain suvaitsivat) ja sain vastattua suhteellisen selkeästi kaikkiin kysymyksiin.

Kun kaikki oli ohi, suorimme yhden opiskelutoverini kanssa suoraan Starbucksiin kahville ja avautumaan toisillemme kokemuksistamme. Tietenkin kummallakin oli hieman paniikinomainen angstaus siinä sitten meneillään kun Maple Macchiattoja siemailimme auringon paahtaessa kahvilan ikkunasta suoraan pöytäämme. Kun junaan päästiin niin heitettiin koko koe/haastattelu tilanne mielestämme ja koomailimme ja katselimme videoita youtubesta iPadillani. Ja tietenkin valmistauduimme odottamaan lähetystön tuloksia ainakin keskiviikkoon, pisimmillään torstaihin asti.

Aamulla töissä en kuitenkaan saanut haastattelua mielestäni ja kävin haastatteluhetken läpi mielessäni useaankin otteeseen jynssätessäni Hesburgerin pöytiä ja lattioita puhtaaksi. Ja angstasin... kovaa. Kotona sitten yritin taas heittää koko homman mielestäni upottautumalla olkkarin nojatuoliin lukemaan. Ei ole helppoa tämä tulosten odottelu ei. Kun puhelin piipitti sähköpostin saapumista, ensimmäinen ajatus oli että jaa jotain mainospostia jostain.

....eipä ollutkaan. Lähettäjänä tuttu lähetystön työntekijän nimi. Kädet täristen kun naputtelin viestin auki ja saatoin ehkä pitää pientä mekkalaa kun luin kaksi ekaa riviä sähköpostista jossa minua onniteltiin ja ilmoitettiin että lähtetystö on valinnut minut yhdeksi Japanin opetusministeriölle suositeltavista opiskelijoista. Ja niin, nyt on siis tiistai. Koe ja haastattelu oli eilen. Meille sanottiin että tulokset tulevat jossain vaiheessa tällä viikolla, oletimme että ke tai to. Ja joo. Olen ehkä pienimuotoisessa shokissa tai sitten en vain ole vielä tajunnut sitä pientä tosiasiaa että olen oikeasti (n. 90% varmuudella) lähdössä ensi syksynä Japaniin vaihtoon. Vuodeksi. Vuosi maassa jota rakastan. Vuosi Japanilaisessa yliopistossa. Hihi.....

Mutta mutta, tässä vaiheessa tilanne on siis vielä se että lähetystö suosittelee vasta Japanin opetusministeriölle josta päätös tulee jossain vaiheessa kesällä. Ja sen jälkeen pitää vielä odotella että edellä mainittu ministeriö keskustelee yliopistojen kanssa. J-chanin kokemusta lainaten: lentotiedot saapuu about kuukaus ennen itse lähtöpäivää. Haha, jännittävä kesä tulossa.

Joten jään tässä nyt sitten odottamaan seuraavaa sähköpostia lähetystöltä ja siihen asti biletän henkisesti ja yritän sisäistää sitä tosiasiaa että olen aika pirun varmasti lähdössä sinne vaihtoon syksyllä.

Päivittelen taas tämän asian osalta kun saan lisää tietoa. Siihen asti yritän keksiä jotain muuta kirjoitettavaa. Siihen asti.

Sanna, over and out. じゃーねー！

Yrittänyttä ei laiteta

Tämä aika vuodesta taas: epätoivoinen yritys päästä vuodeksi Japaniin vaihtoon, osa 3. Kolmas kerta toden sanoo, eikös? En tosin elättele mitään suuriakaan toiveita, koska tässä asiassa elämä on vaan potkinu mua niin rankasti päähän aikaisemmin etten halua taas pudota siltä pettymyksen kielekkeeltä jos minua ei _taaskaan_ valita mahdolliseksi vaihtariksi.

Hakuprosessi on siis vasta alkanut. Hakupaperit julkaistiin kolmisen viikkoa sitten, lista yliopistoista pari viikkoa sitten. Olen käynyt läpi kaikki mahdolliset yliopistot, lukaisten läpi yliopistojen esittelyt, tarkistaen mihin minulla olisi mahdollisuus päästä (n. 95% kaikista yliopistoista noilla listoilla), minkälaisen majoituksen yliopistot tarjoaa (suosin dorm houseja, kämpän etsiminen on pain in the peffa) ja tietenkin kurssitarjonnan. Jotkut yliopistot listaa ihan kivasti mahdollisia kursseja, toiset taas listaa vain kielikurssit ja muut kurssit on mainittu vain sanalla Culture. Välillä siis joutuu suuntaamaan itse yliopiston omalle sivulle katsomaan josko siellä olisi tarkempaa infoa.

Listalla on 56 yliopistoa ympäri Japania. Käytyäni esittelyt läpi, omalle 'mahdollisten' listalleni jäi 15 yliopistoa. Näistä pitäisi nyt sitten valita kolme. Tai tarkemmin kaksi mahdollisesta 14:sta. Koska ykkös vaihtoehtoni on Osaka University (Handai). Kiitokset vain J:lle yliopiston esittelystä alkuvuodesta 2013.

Seuraavaksi piti sitten käydä nuo yliopistot läpi uudelleen, listaten risut ja ruusut jokaisesta jotta saisin karsittua noita yliopistoja vähemmälle. Uh, puuduttavaa hommaa. Onneksi pidin itseäni varten running commentarya niin pystyin käymään yliopistot läpi sitä mukaa mitä olen niistä kommentoinut käydessäni esittelyt ekan kerran läpi. Kätevästi auttoi kursimaan listan 6 mahdolliseen. Näistä nyt sitten valitsemaan kaksi. Perusteellisen esittelyjen ja yliopistojen omien sivujen läpi pläräämisen ja 'mitä haluan opiskella Japanissa' aivojen rääkkäämisen jälkeen löysin kuitenkin ne kaksi puuttuvaa yliopistoa lopulliselle listalleni.

Tässä siis valintani:

1. Osaka University (Handai)
Koska tiedän yliopiston kurssitarjonnan varsin hyvin kiitos J:n kurssi kirjojen, tiedän löytäväni täältä juuri niitä kursseja joita haluan suorittaa ja jotka auttaisivat kandin tutkielmani kanssa. Tunnen myös International campuksen vierailtuani siellä pariinkin otteeseen vuonna 2013. Tunnen myös pari opettajaa kiitos muutamalle opintoretkelle ostallistuttuani (kaikesta tästä kiitos J:lle joka minua mukaan aina kutsui).

2. Kyoto Institute of Technology (KIT)
Taideaineet. Koska alunperin olen graafinen suunnittelija, tämä yliopisto veti puoleensa erittäin laajalla taideaineiden valikoimallaan. Plus eipä ole yliopiston sijaintikaan yhtään paha: Kioton kaupungin pohjoisosassa, varsin lähellä pariakin temppeliä ja pyhäkköä sekä ihania maisemia, plus mahdollisuus muuhun ulkoiluun mm. Hiei -vuoren läheisyydessä. Kyllä kiitos!

3. Kanazawa University (KU)
Sijainti lähellä pohjoisrannikkoa Ishikawan prefektuurissa. Alue olisi siis ennestään täysin tuntematonta, mutta koska haluan tutustua Japaniin mahdollisimman laajasti, niin miksipä ei sitten lähtisi jonnekkin hieman syrjemmälle kuin nämä perus suurkaupungit mitä Japani tarjoaa. Kanazawalla on myös tarjolla ihanasti taideaineita, plus mahdollisuutta tutustua Japanilaiseen perhe-elämään niin yliopisto kurssilla kuin homestayllakin. Myös yliopiston tarjoama kurssi nyky-Japanin koulutuksesta herätti mielenkiintoa, mietinnässä kun on ollut myös mahdolliseksi uravalinnaksi lastentarhan opettaja Japanissa. (I like kids and am a bit crazy, ok.)

Kaikki kolme yliopistoa myös tarjoaa dormissa asumista, mikä oli yksi tärkeitä pointteja yliopiston valinnassani. Handailla on kaksi eri dormia, toinen kampuksella, toinen pienen kävelymatkan päässä. KITn ja KUn dormit ovat kampuksilla.

Ja nyt sitten itse paperisotaan. Japani on kyllä paperisotien ihmemaa. Pelkästään hakupaperit vaativat 6 sivua, siihen päälle kaikki mahdolliset todistukset koulusta, kielitaidon tasokokeista (jos sellaisia on suorittanut), lääkärin todistukset ym. Unohtamatta suosituskirjettä omalta opettajalta. Plus kaksi passikuvaa hakupapereihin. Hullun hommaa tämä, mutta tehtävä on jos vaihtoon mielii.

Että tällaista tällä kertaa. Päivitystä sitä mukaan kun asiat etenevät.

Kesä ja tv-sarjat

Voe kyl tokkiiso, paevitys. *facepalm at self*

Kesä tuli ja kesä meni. Ja nopeasti menikin. Nyt alkaa olla jo syksy ja koulutkin alkanut. Jopa minulla. Olen vihdoin opinnoissa siinä vaiheessa että osallistun viimeisen vuoden kursseille ja alan miettimään kandi aihetta. Oi jes, eihän tätä ole odotettukkaan kuin hetkonen. Saa nyt kuitenkin nähdä miten tämä syyslukukausi tästä lähtee liikenteeseen ja miten pärjään tulevissa kokeissa. Toivottavasti hyvin.

Aion taas hakea vaihtoon jahka päästään ensivuoden puolelle. Kolmas kerta toden sanoo. En kuitenkaan aio toivoa liikoja, olen pettynyt tämän asian kanssa jo liian monta kertaa.


Uusi tyyli, paitsi että tässä vielä vanha paita päällä.
Mites elämä muuten? Noh, enemmälti on tullut vietettyä aikaa harrastusten parissa (työn ohella siis). BJD harrastus on elossa vaikka hiljaiseloa onkin vietellyt. Ei enää. Tyttö sai tyylin muutoksen ja tartuin kameraankin pitkästä aikaa. BJD blogikin on pystyssä Tumblr sivuston puolella.

Tv-sarjoja ja elokuvia on tullut kytättyä jos jonkinlaista. Pääasiallisesti on katsottu Doctor Who;ta ja tämän spin-off sarjaa Torchwood;ia. Uusia hahmo ja näyttelijä ihastuksia ja suurta rakkautta brittisarjoja kohtaan. Once Upon a Time;akin on tullut katsottua ja täytyy sanoa että on vähä sellanen sarja ettei sitä jaksa katsoa kun tsägällä se yksi jakso per viikko. Muuten rupee raivostuttaa asiat. Tässä kämpässä kun tupataan analysoimaan sarjoja ja leffoja aika tarkkaan ja puimaan läpi asioita niihin liittyen. Ollaan ehkä vähän kriitikoita.


Kesälukemisia. Oli muuten hyvä kirja. Nyt kun saisin käsiini saman kirjailijan Winter Wonderland;n niin olisi kiva.
Kesän alussa tuli taas käytyä Desucon -tapahtumassa pukuilemassa. Conit ja cosplay on yksi rakkaista harrastuksista joita toivon voivani harrastaa vielä pitkään. On mahtavaa päästä välillä pukeutumaan suosikki hahmokseen jostain animesta/mangasta/pelistä/elokuvasta/ym ja fanitytöttää ympäri coni aluetta satojen muiden harrastajien kanssa. Kohta sitä pääsee taas Tampereelle tekemään juuri tätä. Tracon on siis saapumassa jälleen ja tällä kertaa (harvinaisesti) minulla on jopa kolme asua tapahtumaan　(kahdelle päivälle. lol.). Katsotaan josko uskaltaisin postata kuvia asuistani tänne conin jälkeen.

Yhden tulevan coni asun innoittamana tässä kämpässä ollaan innostuttu kutomaan. Meni hetki ennen kuin itsekin liityin tähän martta porukkaan ja aloitin vihdoin kutomaan kaulahuivia joka minun piti aloittaa jo keväällä. Nyt se on siis vihdoin aloitettu ja varsin hyvällä mallilla. Mietin että voisin tehdä viikoittaisen progress postauksen tuosta huivista. Ihan vain kannustaakseni itseäni kutomaan ja saamaan tuo jopa valmiiksi. Toivotaan muuten että tulisi kylmä talvi että tuota huivia voisi sitten käyttääkkin.


Näyttää ehkä vähän hassulta, mutta jahka saan tuon keltaisen kuvion valmiiksi niin siistin nuo kaikki langanpätkät hiiteen tuosta.
Saatta ehkä kuulostaa oudolta, mutta pidän koodaamisesta. En kyllä osaa ihan tyhjästä repiä kokonaisia koodeja esim kotisivuja varten, vaan harrastan enemmän valmiiden koodauksien muokkauksia. Mihin tämä nyt sitten liittyy? Noh, pitkän hiatuksen jälkeen jatkoin taas Trading Card Game -harrastuksen parissa ja siirsin korttipakka postaukseni DW-sivustolta kaverin omistamaan domainiin. Tämä siis vaati koodausta ja kun olin saanut pikakurssin .php koodaukseen kyseiseltä kaverilta niin rukkasin sitten omat sivut pystyyn. Ne löytyvät täältä: TCG@Dokidokis Simppelit sivut, mutta tykkään simppelistä. Neljälle TCG;lle omien sivuosioiden ja korttipakkojen väsäämiseen meni vajaat kaksi päivää. Pari ärräpäätä siinä koodatessa pääsi aina kun onnistuin ryssimään jonkin koodin pätkän, mutta onneksi mokat oli helposti korjattavissa. Ja täytyy sanoa että nyt noita korttipakkoja on paljon helpompi hallinnoida kuin mitä aikaisemmin. Vaatii vähemmän koodausta. Ja sivusto laskee itse korttien määrän. Ei siis tarvitse itse ruveta niitä manuaalisesti laskemaan joka kerta kun arvelee korttimäärän lähentelevän sellaista summaa että olisi aika tehdä level up ilmoitus pelin sivustolle. Yees.

Paljon olisi postattavaa tänne blogiinkin, mutta kun vain saisi aikaiseksi kirjoittaa niitä postauksia. Pitäisi edelleen kirjoittaa Japanista, Briteistä ja parista harrastuksestakin, mutta en vain ole saanut aikaiseksi. Toivotaan nyt kuitenkin että saisin aikaiseksi tehdä ne tässä jossain vaiheessa. Jos tässä postauksessa oli jotain joka vaatii tarkempaa selvennystä niin kysykää ihmeessä. Tykkään kysymyksistä.


Kesäherkkua: Frozen yogurt mustikoilla, mansikoilla ja kiwillä.
Että tällaista elämän päivitystä tällä kertaa. Ensi kertaan... milloin se sitten onkaan.

Koetta kokeen perään

Alkaa ahdistus taas painaa päälle. Ensi tiistaina ja keskiviikkona olisi Japanin kokeet. Ahdistukseni syy ei tosin ole kokeet itsessään vaan se että tiistaina minulla olisi reippa tunnin mittainen hammaslääkäri aika (reikien korjausta, uh oh) mikä aiheuttaa aikataulu ongelman kokeen kanssa. Hammaslääkäri klo 12:00-> ja koe alkaisi klo 13:00. Tiedän että hammaslääkärin jälkeen olo on kuin joku olisi runtannut leukani paikoiltaan (kaksi reikää alarivissä, boo yah!) joten kokeesta ei tasan tule mitään. Pitää siis yrittää kysyä voinko käydä tekemässä omat puuttuvat koe osioni vasta keskiviikkona. Jos en niin siirrän koko Japani roskan kesän lopulle kokooma tenttiin. Ei kyllä yhtään haluttaisi.

Siitä sitten viikko eteenpäin maanantaille (21.5.) olisi alkopassin testi joka olisi tarkoitus käydä läpäisemässä (yksi mahdollisista kesätyöpaikoista vaatii anniskelupassin). Saa ny nähä miten sekin menee. (Ja tiistaina taas hammaslääkäri... Olen varsin reikiintyväinen ihminen. Toivottavasti en enää tämän reissun jälkeen.)

Ja nyt menneellä viikolla tuli viimein kustu Jyväskylän ammattikorkean pääsykokeisiin jotka sijoittuvatkin sitten kesäkuun alkuun (7.6.). Yyh! Tahdon päästä ainakin näistä kokeista läpi niin pääsisi elämä taas vauhtiin kun täällä Vaasassa se tuntuu junnaavan paikoillaan kiitos Japanologian järjettömän vaikeiden kokeiden. Ja jos tuonne Jyväskylään pääsisi niin nousisivat mahdollisuudet päästä Japaniin vaihtoon ainakin 50%;lla. Eihän sitä tässä ole yritetty vaihtoon kun kuinkahan monta vuotta?

Vaihdosta puheen ollen. Vanhassa blogissa taisi viimeisimpänä entrynä olla Lähetystön apuraha hakemukset. Sehän sitten meni niinkin konkkaan ettei minua kutsuttu edes kokeeseen ja haastatteluun. Jotenka JAMK on tällä hetkellä ainoa toivoni päästä koskaan vaihtoon.

Ja Japanista puheen ollen. Kävin tässä läpi vanhasta journalistani Japanin matkakuviani ja mietin josko rupeaisin postailemaan niitä tähän blogiin silleen vähän muistelo mielessä. Kuvia on aika määrä kun Japanin matkoja on passissa merkattuna jo kolme. Ja löytyypä sieltä yksi Korean reissukin että jos Japani kuvat alkaa kyllästyttämään niin voipa sinne väliin heittää hieman Seoulinkin katukuvaa. Niin että miten on? Kommenttia kehiin ihmiset!