Pages

2014/11/12

Kansikuva

Kun ei itse saa aikaiseksi niin NaNoWriMo -foorumin NaNo Artisans -osio auttaa. Kävin siis maanantaina illalla pistämässä kansikuva pyyntöä tuohon osioon eräälle todella nättiä jälkeä tekevälle nanottajalle ja tänään sain sitten nanooni kannen. Ensimmäinen kerta kun nanoni omistaa kannet. Ja hienot ovatkin. Kiitokset siis Erecura:lle.


Kannen avulla keksin uuden juonenkäänteen tarinaani ja aikaisemmin sivuhahmoksi tarkoitettu sai hieman tärkeämmän roolin. Tosin sitä tärkeämpää roolia se rupesi havittelemaan jo ennen kansikuvan valmistumista pompsahtamalla aivan yllättäen tarinaani, reippaasti ennen aikojaan. Sen piti käväistä tarinassa vasta loppu päässä ja mahdollisesti vain hyvin ohimennen, mutta ottikin sitten ohjat omiin käsiinsä, tai sanoisinko tassuihinsa ja livisti tiehensä. Nyt sitä sitten vain seurataan perässä ja katsotaan mitä tapahtuu. Onneksi muut hahmot inspiroituivat tapahtuneesta ja lähtivät edistämään tarinan kulkua vihdoin.

Että tällaista tällä kertaa.

Ja ei, en ole unohtanut koulun käyntiä. Ekstensiivinen osio syksyn kurssia on haastava ja ehkä hieman tylsäkin, mutta eiköhän tämä tästä. Lopputentin artikkelit ja niiden analysointi tavat on valittu ja lähetetty opettajalle. Läksyjäkin on väsätty novellin kirjoittamisen ohessa, vaikka ajatukset ovatkin pyörineet siellä novellin puolella enemmän. Onneksi läksyjen joukossa oli mielenkiintoinen artikkeli jonka aihe jopa kiinnosti.

Saatan ehkä vaihtaa kandin työni aihetta. Olen pallotellut kahden aiheen välillä ja yrittänyt päättää kumman niistä tekisin. Takarazukan otokoyakuista (miesosien esittäjistä) vaiko lähdenkö folkloristiikan puolelle tutkimaan myyttisiä olentoja. Hyvän näköisiä naisia jotka esittävät miehiä vai hassunnäköisiä ja toisinaan pelottaviakin ökkömönkiäisiä Japanin mytologiasta? Kas siinäpä pulma. Onneksi on vielä aikaa pohtia.

Käytiin muuten katsomassa P-chanin kanssa Interstellar. Ja suosittelen muillekkin. Oli todella hieno elokuva! Pitkä, mutta ei liian pitkä sillä tarinassa riitti asiaa. Itse sanoisin että elokuva oli myös visuaalisesti miellyttävä. Ja hyvät musiikit. Pidin. Ja saatoin ehkä itkeä parissakin kohtaa. Vielä kertaalleen: Suosittelen!

Eipä muuta tällä kertaa. :)

No comments:

Post a Comment