あけましておめでとうございます！今年もよろしくお願いします！
Vuosi vaihtui rauhallisesti kotosalla. Ainakin meillä. Tuossa vähän matkan päässä sen sijaan pistettiin överiksi ja riehuttiin käsiaseen kanssa. Pieni ampumavälikohtaus Puistolassa siis. Onneksi kukaan ei loukkaantunut.
Mutta mutta.. enää noin 8 päivää ja 19 tuntia lentoni lähtöön. En malta odottaa. Kunpa aika rientäisi nopeammin.
Olen jo kaivanut matkalaukun varastosta ja pyyhkinyt siihen tarttuneen varsin paksun pölykerroksen. Hui, miten se nyt tolleen. Haha. Okei, vanhempien matkalaukku joten ei ihme että on pölynen. Omani on liian pieni tälle reissulle joten piti lainata tuota hieman isompaa laukkua. Tuossa se nököttää oven vieressä matkalaukkuvaa'an kanssa ja odottaa että pakkaisin sen.
En ole koskaan ollut 3 kuukautta matkoilla joten piti hieman googlailla ja katsella miten ihmiset ovat tuon pituisille matkoille pakanneet mukaan vaatteita ym. Löysin parikin ihan hyvän näköistä listaa ja sovelsin niiden avulla itselleni pakkaamislistan. Olen jo suurimmaksi osaksi jopa laittanut tarvitsemani vaatteet erilleen ja kirjoitellut ylös myös muita tykötarpeita joita voin tarvita. Yritin myös hieman listata että mitä pakkaan käsimatkatavaroihin mukaan. Olen aika perusteellinen mitä tulee matkojen suunnitteluun.
Perusteellisuudesta puheen ollen. Koska olen reissussa tosiaan sen 3 kuukautta niin lääkkeet ovat tietenkin yksi tärkeä asia jotka pitää muistaa. Jos en olisi jo aikaisemmin ollut tietoinen asiasta niin tämä olisi aiheuttanut pientä paniikkia ja harmaita hiuksia minulle, nimittäin: Japaniin ei saa viedä 1kk annosta enempää reseptilääkkeitä. Noh, minäpä tarvitsen sen 3kk annoksen joten eipä siinä sitten muuta kun hankkimaan Yakkan Shoumei eli eräänlainen lupa tuoda lääkkeitä maahan. Hakemukset olivat yksinkertaista täyttää ja varsin yksinkertaista lähettää kun sain kaverilta tarvittavan e-mail osoitteen. Normaalisti nuo hakemukset (+ kopio lääkkeiden reseptistä ja lentotiedot) pitäisi lähettää postitse paluukuoren (jossa postitusmaksut Japanista omaan maahan on maksettu) kanssa, mutta itse tosiaan tein helpomman kautta ja lähetin sähköpostitse. Sain jo seuraavana päivänä vastauksen ja sähköisen kopion Yakkan Shoumeistani. Itse alkuperäinen kappale saapuikin sitten n. viikkoa myöhemmin postitse. Täytyy pakata tuo lappunen sellaiseen paikkaan että voin sitä sitten Kansain kentällä vilauttaa tullin pojille.
Nyt sitten täytyy vielä muistaa ostaa lämmin pyjama setti itselleni (Japanilaiset harvemmin harrastavat keskuslämmitystä taloissa/kämpissä), kolmoistytöille söötit paidat ja vaihdossa olevalle J-chanille synttärilahja. Ja sukkia.. paljon ehjiä ja siistejä sukkia. Kävin sukkalaatikkoani läpi ja kauhistuin kuinka monissa nissä on reikä päkiän kohdalla. Onneksi on joulun jälkeiset alet ovat vielä meneillään joissain kaupoissa. Ja pieni alennuskuponki Seppälään auttaa myös asiaa. (Kiitokset siitä pikkusiskolle~) Harmikseni netistä tilaamani värilliset piilarit (vuoden käyttöjaksolla) eivät taida ehtiä saapua ennen lähtöäni.
Mitäs vielä? Ainiin! Kamera! Kävin läpi järkkärini muistikortit ja tyhjensin ne vanhoista kuvista tänään. Löysinpä siinä samalla edellisen Japaninmatkan kuvat (1 451kpl) ja siirsin koneelle turvaan. Pitäisi jaksaa käydä nekin läpi ja katsoa josko tekisin niistä jonkinlaisen kuva-albumi kirjasen kuten olin suunnitellut. Mutta mutta, mukaani lähtee siis rakas Canonin järkkärikamerani sekä toisinaan hieman oikutteleva, mutta silti rakas Aiptekin videokamerani.
Voisin tässä ennen lähtöä tehdä ihan tänne blogiin listan vaatteista ja tavaroista jotka lähtevät mukaani. Voivat sitten tänne eksyvät lukijat käyttää sitä vaikka referenssinä omalle matkalleen. Tai jotain.
Lisäsin tähän postaukseen tosiaan hieman kuvia vuoden 2011 Tokion reissulta joka tosiaan vietettiin kielikoulussa Tokiossa ja sen ympäristössä. Halusin hieman tarkistaa että kohteleeko Blogger kuviani miten näin kun suoraan tämän kautta lisäilee kuvia, vai lataanko jatkossa kuvat jonnekkin muualle.
No comments:
Post a Comment